Nykyaika rullaa eteenpäin ja kehitys kehittyy täyttä vauhtia. E-kirjojen käyttö lisäntyy, puhelimet ovat moderneja litteitä läpysköitä, vaatteet ja ruuan saa valmiina kaupasta.
Ennenvanhaan kirja tuntui – no, kirjalta: sivut kahisivat, hieman pölyinen tuoksu tulvahti sivujen uumenista ja teksti oli paperisilla sivuilla luettavana, fontista riippuen jopa kauniina. Ennenvanhaan puhelimet olivat koristeellisia, pysyivät paikallaan ja pirisivät niin että koko talo kaikui, kun jollakin oli asiaa. Ennenvanhaan vaatteet tehtiin itse, jopa vaatekankaat kudottiin itse.
Ennenvanhaan ruoka kasvatettiin itse ja pihasta poimittiin villiyrttejä ruuaksi tai ruuan lisukkeeksi. Ennenvanhaan saippua tehtiin itse ja haavat sekä iho-ongelmat hoidettiin pihkalla tai itsetehdyllä pihkavoiteella.
Ihan kokonaan vanhaa ei kuitenkaan ole hylätty. Muoti kiertää säännöllisesti edelliset vuosikymmenet läpi. Äidin tai isoäidin vaatekomerosta voi tehdä muodikkaita löytöjä – aikanaan. Luonnontuotteiden suosion kasvu on taas uudella kierroksella. Toivottavasti tämä kierros on lopullinen ja suosio jää pysyvän kasvun tielle ilman hiipumiskierroksia.
Ennenvanhaan ei kaikki kuitenkaan ollut paremmin. Moni asia on kehityksen myötä muuttanut elämää ja maailmaa paremmaksi, esim. lääketiede. Jotain kalseaa ilmeisesti kehityksen ja teknistymisen myötä tuli elämään ja jossain vaiheessa moderni kaipasi rinnalleen jotain kivaa, jotain lämmintä, jotain tunnelmallista. Tanskalaiset rupesivat hyggeilemään, suomalaiset kotoilemaan.
Jos vaatteet nykyään yleensä ostetaankin valmiina, on tunnelmallisuus niiden osalta tavoitettavissa itse tehden vaikkapa neulomalla villasukat. Tai virkkaamalla myssyn. Tai neulomalla villapaidan. Vaatekappaleita, jotka on tehty ajan ja ajatuksen kanssa, täydellä sydämellä.
Marjastus ja sienestys sekä sadon säilöminen tuo myös tuulahduksen entisajan rauhallisemmaksi ajatellusta elämästä. Onhan ruokapöydässä ihan eri tunnelma, kun voi tarjota ruuan lisukkeena itsetehtyä puolukkahilloa ja itse poimituista ja suolatuista sienistä tehtyä sienisalaattia sekä jälkiruuaksi itse poimituista mustikoista tehtyä rahkaa tai piirakkaa.
Ja jos vielä itse tehtyä saippuaa ja shampoota käyttää peseytyessään ja voitelee kasvonsa itsetehdyllä voiteella, tunnelmallisuus vain lisääntyy ja lisäksi keho säästyy ylimääräisiltä kemikaaleilta.
Luonnonkosmetiikka, joko valmiina ostettuna tai itse tehtynä, vie käyttäjänsä vanhan hyvän ajan tunnelmallisuuteen.
Terveisin,
Hanna Romppainen
